Kauniala-ajo

Vuonna 1966 alkoi kerhon kannalta merkittävin tapahtumasarja, joka jatkui aina vuoden 2013 syyskuuhun saakka; Kauniala-ajot. 16.10.1966 kello 11.45 alkoi Kaunialan sotavammasairaalan pihalle kerääntyä virka-autoja, joita tulikin 22 kappaletta. Ensimmäinen ajo tapahtui ns. kaupunkikierroksena. Kierrettiin Kaivopuistonrantoja, käväistiin Kulosaaressa. Kierros kesti kaksi tuntia. Yhteinen kahvitilaisuus pidettiin kuplettien lomassa.

OPERAATIO KAUNIALA OLI SAANUT ALKUNSA.

Jälkikäteen ajateltuna, mukana olleet kuljettajat ja varsinkin isäntinä toimivat yritykset sekä yhteisöt tekivät todella arvokasta työtä. Sillä jo seuraavana vuonna (1967) oli Kaunialan sotavammasairaalan potilaiden vierailulle isäntä joka otti Heidät vieraikseen.

Vuona 1970 siirryttiin Kauniala-ajo ajamaan keväisin ja vuonna 1971 ajopäiväksi vakiintui toukokuu. Aloite Kauniala-ajosta tuli kerholta, joka oli johtokunnan kesken pohtinut jo huhtikuussa vuonna 1965 esim. invalidilapsille suunnattua ohjelmaa, kuten Tanskan kerho oli toiminut. Eräänlaisena mallina oli myös taksiautoilijoiden muutaman kerran tehty tempaus, jossa oli ajelutettu lapsia ja kerran polioinvalideja.

1972 Santahamina

2010 Eduskunnan lisärakennus

Idean isää ei tarkalleen taida tietää kukaan. Apu-lehti kertoo 12.5.1989 ilmestyneessä numerossaan, että kysyttäessä idean alkuperää "-mainitaan sellaiset nimet kuin Salo, Eriksson ja Holmström." Suurta numeroa ei kerho tehnyt asiasta.

Seura-lehden numerossa 18/1975 silloinen puheenjohtaja Mikko Väyrilä myöntää, että "-Kenties tässä koko karavaaniajelussa on tippa protestia mukana. Yhteiskunta kun ei juuri näistä sotainvalideista ja heidän virkistäytymisestään huolta kantanut. Mutta ennen kaikkea tämä on suuri kunnia meille, että saamme olla kuskaamassa heitä." Seura-lehti ei jättänyt mainitsematta, ettei poliisilta liiennyt lainkaan miehiä ohjaamaan kulkuetta.

Myös Hymy-lehti 7/1981 kertoo siitä työstä, jonka kuljettajat ja isännät ovat tehneet vuosien varrella. Toimittaja Timo Elo kertoo tekstissään:

"- Tätä Kauniala-ajoa ei ole seuraamassa innostunut yleisöjoukko. Näille miehille ei hurrata, heidäthän on yhteiskunta lähes unohtanut... Onneksi sentään isokenkäisten autonkuljettajat tuntevat asian omakseen, ovat tunteneet jo 15 vuoden ajan."

Tässä samaisessa Hymy-lehden numerossa puheenjohtaja Rauno Laakso kiittää sitä, että poliisilaitos on alkanut antamaan vetoapua. Puheenjohtaja Laakso kertoo lisäksi "-Ja kuin juhlan kunniaksi, ensi kertaa mukana on myös kahden ministerin virka-autot. Aikaisempina vuosina valtioneuvostosta oli aina todettu, ettei valtion autoja saa käyttää tälläiseen tarkoitukseen..." Seura ja Hymy lehdissä viitataan siihen, että Kauniala-ajossa oli silloin tällöin tilanteet jossa poliisin resurssipulan takia emme saaneet vetoapua.

Monien miesten ajatukset tulee ääneen sanottua Länsiväylä-lehdessä 10.5.1989 puheenjohtaja Leif Westerholmin lausuttua "Haluamme sotainvalidien edes yhtenä päivänä vuodessa elävän herroiksi."

Näin Kauniala-ajosta muodostui joka keväinen odotettu tapahtuma.

2011 Sinebrychoff

2012 Saattue saapumassa Fortumille

Kerhon ja ennenkaikkea Kaunialan veteraanien kannalta on ollut hienoa, että vierailuille on ollut laaja, yhteiskunnan erialueille ulottuva isäntä. Kerho tekikin aloitteen vuonna 2002 Kaunialan Sairaalalle Kauniala-ajon toteuttamisesta myös syksyisin. Toteutuessaan tämä mahdollisti useiden halukkaiden isäntien ottaa Kaunialan väen vieraikseen.

Veteraanien isäntänä on toiminut yksityinen henkilö, Suomen valtio sekä yrityksiä ja yhteisöjä kaikilta aloilta. Viimeisen Kauniala-ajon vuosikymmenen isäntälista on laajuudessaan kaikenkattava; Ulkoministeriö, Fiskars, Nokia, Nordea Pankki, Neste Oil, Kone Oyj, Altia, Wärtsilä Oyj, Metsäliitto, Pohjola Oyj, Joensuun kartano Halikossa isäntänä Saara ja Björn Wahlroos, Audi Center, Elisa Oyj, Sanoma News, Eduskunta, Sinebrychoff, Eläkevakuutusyhtiö Varma, Fortum Oyj ja Puolustusvoimat.

Nämä ja kaikki isännät vuosien aikana ovat olleet mahdollistamassa Kaunialan veteraanien vieraanvaraisen vastaanoton. Mieleenpainuvaa on ollut myös mahdollisuus tutustua aikansa uusiin rakennuksiin, kuten mm. Oopperataloon, Sanomataloon, Musiikkitaloon, Eduskunnan lisärakennukseen sekä yksityiseen Joensuun Kartanoon sekä moniin yleisöltä suljettuihin alueisiin. Huomion arvoista on se, että lukuisat yritykset ja yhteisöt ovat halunneet veteraanit vuosien varrella vieraikseen useamman kerran.

Kauniala-ajosta puhuttaessa Poliisin antama apu on ollut ensiarvoista: lähes 30 henkilöauton ja yhden linja-auton muodostaman letkan sujuvassa etenemisessä.

Kiitoksen ansaitsee myös monet autoliikkeet ja maahantuojat, mm. Audi, Autokeskus, BMW, Jaguar, Autotalo Laakkonen, Lexus, Mercedes-Benz, Porche, Veho ja vuosien varrella monet muut autoliikkeet, jotka ovat suhtautuneet hienolla tavalla luovuttaen ajoneuvojaan Kauniala-ajoon.

7.9.2013 oli sotainvalidien ja kerhon kannalta merkittävä päivä. Kauniala-ajo suoritettiin viimeisen kerran. Kuvaavaa on, että viimeisenä vieraiden isäntänä toimi Puolustusvoimat, ympyrä tavallaan sulkeutui, voidaanhan ajatella, että Suomen Puolustusvoimia palvellessaan "Kaunialan Pojilla" kaikki alkoi. Ajojen päättymiseen vaikutti veteraanien rivien harventuminen. Kaunialan vapaa-ajanohjaaja Sari Honkonen ja puheenjohtaja Herbert Mäklin sekä ICCH halusivat, kuten puheenjohtaja Vesa-Pekka Meskanen sanoi Helsingin Sanomien toimittaja Marja Salomaalle 8.9.2013 " .... pitkä perinne haluttiin lopettaa arvokkaasti." Samaisessa artikkelissa Liikkuvan Poliisin ylikonstaapelin Janne Vällärin luonehdintaan ICCH:n jäsenistö voi yhtyä "...on ollut kunnia olla mukana."

2013 Santahamina, isäntänä kenraali Puheloinen

2013 Santahamina, Maanpuolustuskorkeakoulun edessä